Olimme ystäviä vuosikymmenten ajan.

Emme olleet työkavereita vaikka yhdessä

vietimme vapaa aikaa hyvin paljon.

Kävimme uimassa, retkillä, ja ulkoilimme.

Mietin, miksi parhaat ihmiset kuolevat

liian varhain.

Olisihan meitä huonompiakin ihmisiä.

Meillä oli sellainen 4-5 hengen porukka,

Nyt yksi on poissa, kaipaan häntä suuresti.

Viime vuosina olimme harvemmin yhdeydessä

pitkän valimatkan vuoksi, mutta on toki puhelin

keksitty ja sähköposti jonka kanssa voitiin kommunikoida.

Sain kuulla tänään suruviestin.

Toivon sukulaisille ja hänen lapsilleen

ja lähiomaisille jaksamista ja voimia näinä

surun päivinä.